Sisu – Suomalainen työkalu vaativiin olosuhteisiin

Kontio-Sisu


Suomi. Maa, jossa luonto asettaa ehdot. Märkä lumi, pureva pakkanen, loputtomat suot, karut metsäautotiet. Täällä ei pärjää heppoisilla kulkupeleillä. Tarvitaan jotain, missä on... Sisua. Tänään sukelletaan suomalaisen autoteollisuuden legendaan, tarinaan, joka alkoi toivosta, selviytyi sodista ja loi kuorma-autoja, jotka ovat maailmankuuluja niiden kestävyydestä. Puhutaan Sisu Autosta – koneista, jotka on rakennettu suomalaisiin olosuhteisiin. Pysy linjoilla, sillä kerromme ainutlaatuisesta keksinnöstä, joka antoi Sisulle ylivoimaisen pidon: kuorma päällä nostettavasta telistä. Tämä on tarina teräksestä, suomalaisesta insinööriosaamisesta ja periksiantamattomuudesta. Tämä on Sisu.


Synty ja Varhaiset Vuodet (1931–1950-luku)


Sisu syntyi lama-ajan toivosta, kun OY Suomen Autoteollisuus AB perustettiin vuonna 1931. Tavoite oli selkeä: kotimainen kuorma- ja linja-autotuotanto. Ensimmäiset autot, kuten Sisu S-321ja S-323, valmistuivat jo seuraavana vuonna 1932. Sisun nimi, joka tarkoittaa periksiantamattomuutta ja taistelutahtoa, vakiintui viralliseksi tuotemerkiksi yleisökilpailun tuloksena.

Sodan myötä paine kotimaiselle tuotannolle kasvoi, ja Sisu joutui vastaamaan maan tarpeisiin. Sotien jälkeen 1940-luvulla tuotettiin malleja kuten Sisu S-15. Sisun periaate oli alusta asti "tehtaalta suoraan ajoon" – auto räätälöitiin asiakkaan tarpeisiin.

1950-luvulla Sisun mallisto vakiintui:

  • Nalle-Sisu: Kevyt kuorma-auto.
  • Kontio-Sisu: Keskiraskas mallisto.
  • Jyry-Sisu: Raskas kuorma-automallisto, josta tuli todellinen legenda.
  • Ilves-Sisu: Keskiraskas linja-autoalusta.
  • Jyry-Sisu aloitti nimeämiskäytännön, jossa painavimmat mallit saivat iskevät nimet. 1950-luvun lopulla Sisussa alettiin kehitellä myös uudenlaisia ratkaisuja.
Jyry-Sisu


Tekniset ratkaisut


60-luku oli Sisulle teknisten innovaatioiden kulta-aikaa. Vuonna 1961 patentoitiin Sisu Nemo ja valmistettiin Pohjoismaiden suurin kuorma-auto, Sisu K-50SS, Kemijoki Oy:lle. Mutta 60-luvulla syntyi myös Sisu, josta kaikki tuntevat sen: maasto-ominaisuuksien edelläkävijä.

Vuonna 1964 esiteltiin nimellä Proto tunnetuksi tullut maastokuorma-auto, Sisu KB-45. Se oli suunniteltu Suomen puolustusvoimille ja oli aito nelivetoinen auto, jossa oli erinomainen maastokelpoisuus.

Yksi asia, insinööriosaamisen taidonnäyte, joka erotti Sisun kilpailijoista Pohjoismaiden vaativissa olosuhteissa: Kuorma päällä nostettava teli (eli vedonkatkaisulla ja hydraulisella akselinnostolla varustettu teliveto).

Perinteisesti teliakseliston nostaminen tyhjänä ajaessa parantaa polttoainetaloutta ja ketteryyttä. Mutta Sisu meni pidemmälle. Kun kuorma-auto ajoi liukkaalla, jäisellä tai lumisella tiellä, ja tarvittiin lisää pitoa vetäville pyörille, Sisu-ratkaisu mahdollisti takana olevan aputelin nostamisen ylös – JOPA KUN KUORMA OLI PÄÄLLÄ! Tällöin teliakseliston paino, ja siten pito, siirtyi kokonaisuudessaan vetävälle akselille. Näin Sisu pystyi menemään paikkoihin, joihin muut jäivät jumiin. Tämä ratkaisu oli elintärkeä esimerkiksi mäkilähdoissä talvella ja metsäautoteillä.

70-luvun malleja olivat mm. Niittikoppa-Sisu (1970–1980) ja Karhu-Sisu (1977–1985), joista Karhu-Sisu oli Valmet-moottoreilla varustettu mallisto.


S-Sarja ja Sotilasmallisto (1980–1990-luku)



1980-luvulle tultaessa Sisun muotoilu ja tekniikka ottivat suuren askeleen eteenpäin.

  • Sisu S-sarja oli todellinen menestys, ja se tuli markkinoille vuonna 1980. Sarja sisälsi erilaisia ohjaamovaihtoehtoja:
  • SL: Nokallinen ja matalahyttinen.
  • SR: Nokallinen ja korkeahyttinen.
  • SK: Nokaton (pysthyttinen) ja matalahyttinen.
  • SM: Nokaton ja korkeahyttinen.
  • S-sarja korosti suomalaisen suunnittelun muokattavuutta.
  • Samaan aikaan Sisun sotilasmallisto laajentui:
  • Sisu SA-150 "Masi" (Maasto-Sisu): Keskiraskas maastokuorma-auto.
  • Sisu SA-240 "Rasi" (Raskas Sisu): Raskas kolmiakselinen maastokuorma-auto.
  • Sisu XA-180 "Pasi" (Panssari-Sisu): Legendaarinen panssaroitu miehistönkuljetusvaunu.
Panssari sisu pasi


90-luvulla mallistoon tuli Sisu E-sarja (1995–2005), jossa käytettiin sekä Sisun omia että Renaultin ohjaamoja, osoittaen Sisun kyvyn sopeutua muuttuviin markkinoihin ja komponenttiyhteistyöhön.


Nykyaika ja Polar-Mallisto (2000-luvulta eteenpäin)


2000-luvulla Sisu Auto joutui kohtaamaan globaalin kilpailun ja uudet päästömääräykset. Vuonna 2006 Sisu esitteli uuden malliston, joka sai nimekseen työhön viittaavat etuliitteet:

  • Sisu Rock: Maansiirto.
  • Sisu Roll: Vaihtolava.
  • Sisu Timber: Puutavara-auto (tässä mallissa nostoteli on yhä ratkaiseva etu).
  • Sisu Works: Tienhoito/monitoimi.

Merkittävä käännekohta oli vuosi 2010, kun Sisu aloitti komponenttiyhteistyön Daimlerin kanssa. Tämä johti Sisu Polar -malliston syntyyn.

Sisu Polar on nykypäivän Sisu. Siinä yhdistyvät Mercedes-Benzin modernit ohjaamot ja voimalinjat Sisun vahvaan runkoon, akseleihin ja räätälöityihin ratkaisuihin. Polar on suunniteltu nimenomaan Pohjolan vaativiin olosuhteisiin, säilyttäen sen, mistä Sisussa on kyse: kestävyydestä ja kyvystä selviytyä.

Polar-mallisto jatkaa edeltäjiensä työtä: Rock (maansiirto), Timber (puutavara) ja Works(tienhoito) ovat edelleen malliston ytimessä, yhä varustettuina Sisun omilla, raskaaseen käyttöön suunnitelluilla, erikoisratkaisuilla.

Tänä päivänä Sisu valmistaa myös modulaarisia panssaroituja sotilasajoneuvoja, kuten Sisu GTP 4x4, osoittaen, että Sisun tuotanto jatkuu myös tulevaisuuden haasteisiin.


Sisu polar

Loppusanat ja Yhteenveto


Sisu Auton historia on enemmän kuin vain lista kuorma-automalleja. Se on kertomus siitä, miten pieni suomalainen yritys pystyi kilpailemaan maailman jättien kanssa olemalla parempi, vahvempi ja fiksumpi. Eikä pelkästään kuorma-autoissa, vaan myös ainutlaatuisissa ratkaisuissa, kuten se mainitsemamme nostettava teli, joka on edelleen esimerkki suomalaisesta ratkaisukeskeisestä ajattelusta. Se on tarina siitä, että periksiantamattomuus kantaa, olipa kyseessä sitten raskas tukkikuorma tai talvisodan jälkeinen jälleenrakennus.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lumityöt mönkijällä

Vanhan moottorisahan huolto ja säätö

Hallin ja tallin lämmitykseen sähkö-, puu- vai diesel-lämmitin?